Viimeisimmät kirjoitukset

Suomen kuningas, joka ei ollut kuningas eikä Suomen

2026-10-09T22:50:19+03:00

Tänään tuli kuluneeksi 108 vuotta siitä, kun Suomen "tynkä-eduskunta" valitsi Hessenin prinssi Friedrich Karlin, Saksan keisarin sisaren aviomiehen, Suomen kuninkaaksi. Aiemmin päivällä oli päätetty kuninkaanvaalin pitämisestä äänin 64-41. Itse vaali oli muodollisesti yksimielinen, koska vastaehdokkaita ei tullut. Santeri Alkio ilmoitti Maalaisliiton eduskuntaryhmän puolesta, etteivät he hyväksy vaalia sen juridisen epäselvyyden vuoksi eivätkä myöskään siksi, että vain reilut puolet edustajista on enää eduskunnassa mukana (vasemmisto oli kapinan jälkeen joko paennut Venäjälle tai vankileireillä). Ainoa SDP:n kansanedustaja Matti Paasivuori käytti myös lyhyen puheenvuoron, jossa ilmoitti, etti aio ottaa osaa "tähän valtiolliseen ilveilyyn".

Esitys olikin monin tavoin ongelmallinen. Se perustui kummalliseen vääntelyyn Ruotsin vallan aikaisesta valtiosäännöstä ja siinä rikottiin myös porvarillinen rintama, kun ensin oli nimenomaan taisteltu vapaussodassa tasavallan puolesta demokratiaa vastaan noussutta kapinaa ja bolshevismia vastaan, mutta nyt vastoin ilmeistä kansan tahtoa maahan yritettiin tuoda saksalainen kuningas - kaiken huipuksi tilanteessa, jossa Saksan keisarikunta oli sortumassa ja juuri itsenäistynyt Suomi tarvitsi kipeästi muiden maiden tunnustusta vielä nuorelle ja hauraalle valtiolliselle suvereniteetilleen. Maalaisliitolle päättäväinen monarkian vastustaminen oli lottovoitto, se teki omalaatuisen laihialaisen kirjailijan ja pohjalaisten maajussien epämääräisestä ryhmäkunnasta uskottavan valtiollisen puolueen, jonka kannatus alkoi lujittua kaikissa maakunnissa.

Kuningashankkeen nolosta lopusta vaiettiinkin sen toteuttajien toimesta kiusaantuneena - pois lukien J. K. Paasikivi, joka hengenheimolaistensa kiusaksi junkutti vuosikymmeniä, kuinka monarkia olisi ollut parempi ratkaisu, vieläpä sittenkin, kun hän oli itse tullut tasavallan päämieheksi. Kuningaskuntahankkeen perintö elää poliittisella kartallamme edelleen; epäonnisen hankkeen toteuttajat perustivat haaksirikon jälkimainingeissa kuitenkin uuden puolueen, joka on edelleen voimissaan ja pitää tälläkin hetkellä melkoista värisuoraa maamme johdossa.

Kuitenkin se, että tämä kuningaskuntahanke oli jälkikäteen katsottuna, isänmaallisista motiiveistaan huolimatta monin tavoin pöljäilyä, niin sen ei saa antaa loata kuninkaaksi pyydetyn Hessenin prinssin muistoa.

Vaikka vanhojen kuninkaallisten ja aatelissukujen jälkeistä tuskin voi pitää demokraattina, asetti hän vaatimukseksi kuninkuudelleen Suomen kansan selkeästi ilmaiseman tuen. Norjassahan uusi monarkia oli aloitettu tulevan Haakon VII:en pyynnöstä nimenomaan kansanäänestyksellä. Kun kävi ilmeiseksi, että kuningashanketta edusti vain Suomen porvaristo, eikä siitäkään kuin osa, Friedrich Karl vetäytyi ritarillisesti koko hankkeesta ja toivotti kaikkea hyvää Suomen kansalle. Koskaan hän tullut käymään Suomessa, missä hän olisikin voinut aiheuttaa hämmennystä ja esiintyä jonkinlaisena oikeisto-opposition sympatisoimana hahmona.

Jos kuningas olisi suostunut tehtävään sillä hetkellä, jolloin tilapäisesti hallitusvalta oli monarkistien käsissä, olisi hänestä eroon pääseminen voinut olla vaikeampaa, ja ainakaan laitaoikeiston omin voimin perustama monarkia ei olisi ollut omiaan eheyttämään kansakuntaa. Friedrich Karl ei ollut seikkailija, vaan hän hoiti erikoislaatuisen kuvion lopulta hyvin arvokkaasti ja ryhdikkäästi, aivan kuten jalon ritarin ja aatelismiehen kuuluikin.

Niin, ehkä hänestä sittenkin olisi tullut hyvä kuningas...

Jensillä kisapäivä Vaasassa.

2026-10-09T19:57:56+03:00

Ett gnagande samvete

2026-10-09T18:21:23+03:00

17.18

Ett gnagande samvete
Samvetet vet att något dåligt har gjorts, samvetet vet hur man skäms, du känner en skamkänsla inombords, Vågar du skämmas offentligt? Samvetet gnager, skälla ut om det finns något att förebrå, erkänn ditt samvetes gnagande, gör gott, låt inte ditt ego börja försvara, ditt gnagande samvete är en god "vän".

Kampanisut (nypitty taikina ja taikinassa on sokeria)

2026-10-09T14:55:17+03:00

Kuten olen jo aikaisemminkin usein todennut, en ole mikään pro kampanisuasioissa. Olen tykästynyt näihin nyt vasta mummeli iässä ja tykkään kokeilla eri ohjeita. Yleensä valitsen ohjeita missä on taikinassakin sokeria (kaikissa ohjeissa ei siis ole ollenkaan sokeria), kermaviili tai piimä nesteenä, leivinjauhe kohotusaineena ja kohtuumäärä korkeintaan soodaa, sillä näissäkään en sen mausta tykkää. Itellemme kun teen, laitan useimmiten sokeria pinnalle ja joskus kaneliakin. Ja sakarien määrällä ei ole mulle mitään merkitystä. Välillä teen isompia ja toiste taas pienempiä. Siitä en tingi, että rasvana pitää olla ehdottomasti voi. Ja suolaa taikinassa ripsaus.

Kampanisujen ohjeita löytyy blogistani jo aika monta ennen tämän postauksen ohjetta. Kaikilla näillä olen tehnyt useamman kerran.

Elvin kampanisut

Kampanisut (kohotusaineena vain sooda)

Kampanisut (kermaviili, sooda kaneli-sokeria päällä)

Nyt taas halusin tehdä eri ohjeella ja aika monta ohjetta plärättyäni päädyin alla olevaan ohjeeseen. Ekalla kerralla tein ohjeen mukaan, paits että vähensin suolan määrää ja onnenksi tein niin, koska siltikin näistä tuli omaan makuuni siinä rajalla olevia, että ovatko turhankin reilusuolaisia? Varmaankin käytetty suolakin vaikuttaa. Minä käytän hienoa merisuolaa.

Näissä kampanisuissa voi ja kuivat ainekset nypitään ja siihen yhdistetään neste. Mitään ei vatkailla. Joissakin aikaisemmin käyttämissäni ohjeissa käsketään vatkata rasva ja sokeria ja jossain ohjeessa ne käsketään vain sekoittaa.

Minä tein alla olevan ohjeen 2x, mutta laitan tuohon alemmas pienemmän ohjeen. Minulla 2x taikinasta tuli noin 50 kpl kookkaita kampanisuja.

Alla olevalla ohjeella valmistuivat tämän postauksen kampanisut.

Kampanisut

(minä tein nyt isoja kampanisuja. 11 cm x 6 cm ja reilun paksujakin ja ohjeella tehden tuli 25 kpl)

Taikina:

7 dl vehnäjauhoja (kermaviilin määrästä riippuen voi joutua lisäämään vähän)

1 dl sokeria (tällä määrällä ei tule kovin makeita, minä laitan ens kerralla vähän enemmän)

½ tl suolaa (Alkuperäisessä ohjeessa oli 1 tl, onneksi vähensin jo 3/4 tl ja sekin oli rajalla omaan makuuni onko liikaa. Vertasin nyt aikaisemmin käyttämiini ohjeisiin ja niissä suolamäärä on ½ tl tämän kokoisessa taikinassa ja sen määrän laitan jatkossa)

1 tl soodaa

3 tl leivinjauhetta

250 g voita (muista nostaa voi pehmenemään huoneenlämpöön)

1½ - 2 dl kermaviiliä (minulta jäi laittamatta noin 2 rkl 2 dl purkista, mutta ens kerralla laitan nekin ja lisään pikkasen jauhoja)

Lisäksi tarvitaan hienoa sokeria ripoteltavaksi kampanisujen pintaan ennen paistoa (halutessaan)

Valmistaminen

Mittaa kaikki taikinan kuivat ainekset kulhoon ja sekoita ne sekaisin. Lisää pehmeä voi ja nypi/hiero käsin seos ryynimäiseksi seokseksi. Lisää kermaviili ja sekoita taikinaa sen verran, että se on tasaista. Ihan vaan käsin purselemalla. Kun taikina ei tartu käsiin, on se valmista.

Kampanisujen muotoiluun on parikin eri tapaa. Minä teen useimmin niin että kaulitsen taikinan hellästi (tai taputtelen taikinan käsin) levyksi jauhotetulla pöydällä tasaiseksi, paksuus ½ cm - 1 cm, riippuen kuinka muhkeita valmiista kammoista haluaa. Leikkaan ((pitsaleikkuri, taikinapyörä tai ihan vaan veitsi) paperista leikatulla pitkällä suikaleella (nyt tein 11 cm x 6 cm….tulee isot kampanisut) kampanisut suorakaiteen mallisiksi. Pitkälle sivulle leikkasin viillot (nyt tein 3 viiltoa) nostin kampanisut pellille. Minä laitan aina tällaisiinkin 2 leivinpaperia päällekkäin pellille helpottaakseni paistoa. Kampanisun sakaroita voi hieman aukaista pellillä niin halutessaan. Sakarat paistuvat keskeltä vähän paremmin, jos taivuttaa kampanisun kaarelle. Minä en nyt taivutellut. Jos tykkää laittaa sokeria, niin sitä ripottelee yksittäisten kampanisujen pintaan tai jo pöydällä, kun on leikannut kampanisut muotoonsa. (Joissain ohjeissa käsketään kampanisut voidella kevyesti vedellä ja sitten vasta ripotella sokeri, mutta en ole nykyisin katsonut vesivoitelua tarpeelliseksi.)

(Toinen tapa muotoilla kampanisut on tällainen: Pyöritä taikinasta pötkylä pöydällä ja litistä se käsin haluttuun paksuuteen (reilu ½ cm - 1 cm), ripottelee halutessaan sokeria pintaa, ja paina vielä hieman pötköä, niin sokeri pysyy ja sitten vaan leikkaa halutun kokoiset kampanisut ja taivuttaa niitä kaarelle, jos siitä mallista tykkää.

Tekeepä kampanisut millä tavalla tahansa, paistetaan ne kuumassa uunissa aika nopsaan. Monissa ohjeissa on paistolämpö 250, mutta mullase oli tälle taikinalle liian korkea lämpö, joten alensin lämpöä vähän. Paistoaika on 7-10 min koosta, kampanisun paksuudesta, uuninlämmöstä ja taikinan kovuudesta/pehmeydestä riippuen. Kannattaa seurata paistoa, etteivät kärvähdä. Me tykätään tummaksi paistuneista, joten nämäkin paistoin meidän maun mukaisiksi.

Kuvassa näkyvän leivinpaperisuikaleen avulla leikkasin kampanisut. Leivinpaperin koko on 11 cm ja merkkasin kynällä siihen toisen mitan 6 cm. Näin sain leikattua kaikista suht saman kokoisia.

Näistä tulee siis isoja kampanisuja. Vielä sokeria pintaan. Minusta on siistimpää ripotella sokeri jokaisen kampanisun pintaan pellillä mitä koko levylle pöydälle. Makuasia tämäkin. Ja kaikkihan ei laita sokeria olenkaan. Pellillä on 2 leivinpaperia päällekkäin. Näin kampanisut saavat paistua uunin keksitasossa koko ajan, Uunini paistaa täräkästi pohjasta.

Minä tein siiss ohjeen 2x, siksi kuvassa paljon kampanisuja.

Kaikki ei näistäkään tykkää. Mullakin on tuttuja, jotka sanovat ettei nämä maistu millekkään. Minusta taasen ovat ihania, kun maistuu voi ja pieni makeus ja suola.

Yhdessä ja erikseen

2026-10-09T13:53:42+03:00

Keski-Helsingin musiikkiopisto on saanut OKM:n rahoituksen Kallion musiikkikoulun, Resonaarin sekä Helsingin kuvataidekoulun ja Pukinmäen taidekoulujen kanssa toteutettavaan hankkeeseen erilaisten oppijoiden opetuksen kehittämiseen ja kartoitukseen taiteen perusopetuksessa.

Hanka alkoi elokuussa ja jatkuu vuoden 2027 loppuun. Jouluun mennessä tehdään sekä osallistuvien oppilaitosten että valtakunnallinen alkukartoitukset.

Tässä hankekuvaus:

YHDESSÄ JA ERIKSEEN
– erilaiset oppijat taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa

HANKESUUNNITELMA

Hankkeen lähtökohdat

Hanke toteutetaan viiden taiteen perusopetuksen toimijan yhteistyönä:

Keski-Helsingin musiikkiopisto, Kallion musiikkikoulu ja Resonaari (yhdistymiseen tähtäävät)
Helsingin kuvataidekoulu (ryhmäpedagogiikka)
Pukinmäen taidekoulut (useita taidelajeja)

Toimijoilla on vahvaa erityisosaamista:

erityismusiikkikasvatus ja inkluusio
yhteisö- ja ryhmäpedagogiikka
monitaiteisuus ja ilmaisulliset menetelmät

Vastuut:
Hankehallinto: Keski-Helsingin musiikkiopisto (Petri Aarnio)

Projektijohto sekä sisältö- ja raportointivastuu: Resonaari (Markku Kaikkonen)

TOTEUTUS

TYÖPAKETTI 1: Valtakunnallinen kartoitus ja yhteinen ymmärrys

Tavoite: muodostaa kokonaiskuva nykytilasta

Toimenpiteet:

kysely taiteen perusopetuksen toimijoille
analyysi:
- käytössä olevat inkluusiokäytännöt
- osaamisvajeet
- kehittämistarpeet
- yhteinen käsitemäärittely (“erilainen oppija”)

Tuotokset: kartoitusraportti ja suositukset kehittämisen painopisteistä

TYÖPAKETTI 2: Koulutus ja osaamisen kehittäminen

Tavoite: vahvistaa pedagogista osaamista valtakunnallisesti

Toimenpiteet: webinaarisarja, valtakunnallisesti avoin

Kohderyhmä: opettajat, rehtorit, pedagogiset kehittäjät, koulutussuunnitellijat

Tuotokset: tallenteet ja avoin materiaalipankki

Toteutetaan valtakunnallinen webinaarisarja, jonka tavoitteena on vahvistaa taiteen perusopetuksen pedagogista osaamista erityisesti inkluusion, saavutettavuuden ja moninaisuuden näkökulmista. Webinaarit yhdistävät tutkimustiedon ja käytännön pedagogiset ratkaisut eri taiteenalojen kontekstissa.

Webinaari rakentuu seuraavasti::

johdanto ja kehystys
asiantuntijaluento/alustus (ulkopuolinen asiantuntija)
fasilitoitu pienryhmäkeskustelu (breakout rooms)
yhteinen purku ja jatkokehittämisen ideointi

Webinaarien asiantuntijoiksi kutsutaan alan keskeisiä tutkijoita ja käytännön asiantuntijoita (esim. aivotutkimus, inklusiivinen pedagogiikka, saavutettavuus, digipedagogiikka).

Webinaarit tukevat oppilaitoskohtaisia pilotteja ja jatkuvat niiden jälkeen paikallisina keskustelu- ja kehittämishetkinä. Tieto siirtyy käytäntöön ja juurtuu osaksi oppilaitosten toimintaa. Luonnos sisällöistä:

1. Oppiminen ja erilainen oppija

Miten oppiminen tapahtuu erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä?

Tutkimustieto lasten ja nuorten oppimisesta, neurodiversiteetti, motivaatio ja oppimisen esteet.

2. Inklusiivinen pedagogiikka taiteen perusopetuksessa

Inkluusio käytännön opetustilanteissa eri taiteenaloilla.

-oppijalähtöisyys vs. aikuislähtöisyys, asenteet ja arvot, moninaisuuden kohtaaminen.

- erilaiset menetelmät oppitunnin suunnittelussa

3. Kohtaaminen ja vuorovaikutus haastavissa tilanteissa

Käytännön keinoja haastaviin tilanteisiin.

-vuorovaikutustaidot, kommunikointi, sosiaaliset tilanteet ja turvallisen oppimisympäristön rakentaminen.

4. Eriyttäminen käytännössä

Eriyttämisen konkreettiset työkalut

-.mitä on erityispedagogia?

-ryhmädynamiikka ha ryhmäyttäminen, yksilölliset oppimispolut, tehtävien muokkaaminen ja oppimisen tuki.

5. Saavutettavuus taiteen perusopetuksessa

Esteettömyys opetuksessa, oppimisympäristöissä ja rakenteissa

-saavutettavuuden eri muodot

6. Monitaiteinen työskentely ja moninaiset kohderyhmät

Laaja-alainen opetus ja oppiminen

-taiteiden välinen työskentely ja ilmaisun laajentaminen.

- taideterapeuttinen näkökulma

7. Uudet oppimisympäristöt ja työkalut

Moninaisuus laajentaa saavutettavuutta kaikille

-saavutettavat materiaalit ja lähestymistavat, digipedagogiikka, hybridiopetus
-turvallinen oppimisympäristö ja oppilaitos

- digitaalinen oppimisympäristö ja oppiminen

8. Kieli, ryhmä ja osallisuus oppimisessa

Monikielisyys ja selkokielisyys

-suomen kielen oppiminen taiteen kautta, selkokielisyys, ryhmädynamiikka ja yhteisöllinen oppiminen.

Viestintä ja kommunikaatio haastavissa tilanteissa

TYÖPAKETTI 3: Oppilaitoskohtainen kehityskohde

Tavoite: kehittää ja testata käytännön toimintamalleja

Oppilaitokset toteuttavat:

1. Nykytilan analyysi: saavutettavuus ja pedagogiset käytännöt sekä oppijaprofiilit

2. Kehittämistavoite (esim. “vuoden kuluttua oppilaitoksessa…”)

inklusiivinen ryhmärakenne
uusi opetusmalli
yhteisopettajuus

3. Pilottiprojekti (esim.)

monitaiteinen ryhmä erityistä tukea tarvitseville
inklusiivinen perusopetusryhmä
digitaalinen oppimisympäristö

4. Arviointi ja dokumentointi

Tuotokset: oppilaitoskohtaiset raportit ja case-esimerkit

TYÖPAKETTI 4: Yhteinen kehittäminen ja mallintaminen

Tavoite: muodostaa yhteinen toimintamalli

Toimenpiteet: työpajat (pilotit → yhteinen analyysi), eri taidealojen vertailu, erityispiirteet, yhteiset ratkaisut

Tuotokset:

Inklusiivisen taiteen perusopetuksen malli, sisältäen:

pedagogiset periaatteet
käytännön työkalut
esimerkkimallit

TYÖPAKETTI 5: Levittäminen ja vaikuttavuus; Julkaisu

Tavoite: valtakunnallinen hyödyntäminen